Ian Gillan tunnetaan ennen kaikkea Deep Purplen laulajana, mutta hänen uransa kertoo myös laajemmin siitä, miten rockmusiikki muuttui 1960-luvun lopulta eteenpäin. Hänen voimakas, helposti tunnistettava äänensä nousi keskeiseksi osaksi yhtyeen klassista kokoonpanoa ja kappaleita, jotka ovat säilyneet rockin tunnetuimpien joukossa. Gillan ei kuitenkaan ole vain yhden bändin keulakuva: hän on esiintynyt myös soolouralla, johtanut omaa yhtyettään ja kokeillut näyttämöroolia.
Varhaiset vuodet ja tie laulajaksi
Ian Gillan syntyi 19. elokuuta 1945 Hounslow’ssa, Länsi-Lontoossa. Musiikki alkoi kiinnostaa häntä nuorena, ja laulamisesta muodostui vähitellen uran ydin. Ennen Deep Purplea hän ehti laulaa useissa yhtyeissä. 1960-luvun lopulla hän liittyi Episode Six -ryhmään, jossa hän tapasi myös basisti Roger Gloverin. Myöhemmin heistä tuli Deep Purplen merkittäviä jäseniä.
Gillanin varhaisiin töihin kuuluu myös Jeesuksen rooli alkuperäisellä Jesus Christ Superstar -albumilla vuonna 1970. Teos oli tuolloin konseptialbumi, ei vielä lavalla esitettävä suurproduktio. Rooli osoitti, että Gillanin ääni taipui hard rockin lisäksi vaativaan ja dramaattiseen musiikkiin.
Deep Purplen klassinen kausi
Gillan ja Glover liittyivät Deep Purpleen vuonna 1969. Uusi kokoonpano, jota kutsutaan usein Mark II:ksi, vei yhtyettä raskaampaan ja energisempään suuntaan. Gillanin laulua ja Ritchie Blackmoren kitaraa täydensivät Jon Lordin kosketinsoittimet, Roger Gloverin basso ja Ian Paicen rummut. Yhtyeen soundissa yhdistyivät bluesin, hard rockin ja klassisen musiikin vaikutteet.
Kokoonpanon keskeisiin albumeihin kuuluvat In Rock, Fireball ja Machine Head. Niiden kappaleissa Gillanin ääni ei jäänyt vain melodian kantajaksi: se vastasi usein instrumenttien voimakkuuteen pitkillä, korkeilla ja teatraalisilla tulkinnoilla. Esimerkiksi ”Child in Time” kasvaa hillitystä alusta intensiiviseksi kokonaisuudeksi. ”Smoke on the Water” puolestaan perustuu selkeään riffiin ja Gillanin suoraviivaiseen laulusuoritukseen.
Deep Purplen vahvuus syntyi siitä, että yhtye kuulosti enemmän kuin osiensa summalta. Gillanin ilmaisu toi musiikkiin ihmisäänen ja draaman, mutta hänen ympärillään soittajat jättivät runsaasti tilaa improvisaatiolle. Konserteissa kappaleet saattoivat venyä studiolevyjen versioita pidemmiksi, ja yhtyeen jäsenet reagoivat toistensa soittoon. Tämä teki live-esiintymisistä olennaisen osan Deep Purplen mainetta.
Ero yhtyeestä ja oma bändi
Gillan jätti Deep Purplen vuonna 1973. Ero liittyi yhtyeen sisäisiin jännitteisiin ja uupumukseen pitkän kiertue- ja levytystahdin jälkeen. Se ei kuitenkaan merkinnyt vetäytymistä musiikista. Hän perusti Gillan-yhtyeen, jonka musiikki liikkui melodisen hard rockin ja heavy metalin rajamailla. Kokoonpano julkaisi useita albumeita ja menestyi erityisesti Britanniassa.
Vuonna 1983 Gillan teki poikkeuksellisen siirron liittymällä Black Sabbathiin. Hän lauloi yhtyeen albumilla Born Again. Yhteistyö jäi lyhyeksi, mutta se osoittaa, ettei Gillanin ura rakentunut pelkästään Deep Purplen varaan. Erilaisten yhtyeiden toimintatavat ja musiikilliset tavoitteet toivat hänen laulajanuraansa uusia sävyjä.
Paluu Deep Purpleen ja myöhempi ura
Gillan palasi Deep Purpleen vuonna 1984, kun yhtye kokoontui uudelleen klassisen kokoonpanonsa pohjalta. Paluuta seurasi Perfect Strangers -albumi ja laaja kiertue. Myöhemmin kokoonpanossa tapahtui jälleen muutoksia, mutta Gillan jatkoi yhtyeen laulajana. Deep Purple on julkaissut hänen kanssaan myös uusia albumeita vuosikymmeniä alkuperäisen menestyksensä jälkeen.
Pitkä ura on vaatinut laulutavan sopeuttamista. Gillanin varhaiset esiintymiset tunnetaan poikkeuksellisen korkeista ja voimakkaista osuuksista. Vuosien mittaan laulajan ääni on muuttunut, kuten pitkän uran tehneillä esiintyjillä usein käy. Hänen merkityksensä ei silti rajoitu siihen, kuinka korkealle hän yltää. Olennaista on hänen fraseerauksensa, tulkinnan intensiteetti ja kyky tehdä kappaleesta tunnistettava.
Miksi Ian Gillan on yhä merkittävä?
Gillanin vaikutusta voi kuulla siinä, miten hard rockin laulajalta alettiin odottaa sekä voimaa että persoonallista tulkintaa. Hän ei ollut pelkkä keulakuva instrumentaalisen yhtyeen edessä, vaan aktiivinen osa musiikin dramatiikkaa. Deep Purplen klassisilla levyillä laulun ja soittimien välinen vuoropuhelu on keskeinen osa kokonaisuutta.
Ian Gillanin ura on samalla kertomus pitkäjänteisestä muuntautumisesta. Hän on liikkunut suurten yhtyeiden, oman bändin ja erilaisten musiikillisten projektien välillä menettämättä tunnistettavaa ääntään. Siksi hänen nimensä yhdistyy vahvasti Deep Purpleen, mutta hänen uransa ansaitsee tarkastelua myös yhtyeen ulkopuolella.